Mitä jos hoitaisimme terveyttä...

10.04.2021

"Sairaudet eivät milloinkaan iske kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan kehittyvät vähitellen päivittäin luontoa vastaan tekemistämme rikkomuksista murtautuen lopulta esiin tuntuviksi oireiksi ja sairauksiksi"  

-Hippocrates-


Monet meistä elävät niin kutsuttua puolitervettä elämää. Ihminen voi pintapuolisesti olla terve, pahoja oireita ei vielä havaita eikä perus verikokeen mittauksilla todeta diagnosoitavia sairauksia. Taustalla voi silti olla toistuvia vilustumisia, verensokerin heittelyä, hampaiden reikiintymistä, toistuvaa ummetusta / ripulia, univaikeuksia, kipujen lisääntymistä, hiusten lähtöä jne... Onko ihminen terve, jos häneltä löytyy näitä oireita, mutta mitään diagnosoitavissa olevaa sairautta ei vielä löydetä..? Tämä  on tilanne, jota kutsutaan nimellä mesotrofia eli puoliterveys. Kehomme ei anna meille viestejä turhaan, vatsavaivoilla ja päänsäryillä on aina tarkoituksensa. Pitkään jatkunut elimistön epätasapainotila johtaa lopulta krooniseen sairastumiseen, pahimmillaan syövän kehittymiseen. Sairaudet ovat nykyelämäntyylimme seuraus. 


Hierojana, valmentajana ja apteekissa työskennellessäni olen toistuvasti saanut huomata kuinka pitkään ihmiset sinnittelevät erilaisten oireidensa kanssa hakematta niihin asianmukaista apua. Tiedän tämän myös omasta kokemuksestani kuinka helppoa on vain sivuuttaa kehon viestit ja vaientaa ne toistuvasti särkylääkkeellä tai nukahtamista edistävällä melatoniinilla. Miksi siis emme ota näitä asioita heti tosissaan ja pidä huolta elämämme tärkeimmästä ihmisestä, itsestämme. Seuraavaksi muutamia asioita, joita korjaamalla ja huomioimalla voisimme jo huomattavasti paremmin.  


Henkinen jaksaminen

Meidät on jo lapsesta saakka opetettu suorittamaan ja kilpailemaan. Mitä paremmin suoriudut koulussa, saat hyviä arvosanoja ja olet lahjakas urheilussa, sen parempi. Sama tahti jatkuu työelämässä. Helposti ihannoidaan sitä suorittavaa ja jokaisesta tehtävästä selviytyvää kollegaa, joka tuntuu jaksavan päivästä ja viikosta toiseen ilman mitään ongelmaa. Tätä mallia meidät on ohjattu tavoittelemaan ja noudattamaan. Mutta, milloin alkaisimme arvostamaan rentoutumista taitolajina tai hyvän yöunen tärkeyttä opetellessamme uusia asioita. Monelle rentoutuminen ja rauhalliset hengitysharjoitukset ovat suorastaan mahdottomia. Tämän olen huomannut omalla kohdallani, mutta myös monien asiakkaideni puolesta. Keho on luultavasti ollut ylivirittyneessä tilassa jo vuosia eikä enää tiedä miten tämän tilan saisi edes hetkeksi pois päältä. Hengitys on tiheä ja pinnallinen, hermot kireällä ja lihakset jännittyneenä. Olemme valmiita puolustautumaan hetkenä minä hyvänsä. Hyvinkin primitiivinen kehomme ei tiedä, että vastassamme ei ole villipetoa vaan oma itsepintainen yrityksemme selviytyä liian monesta asiasta samanaikaisesti ilman asiallista taukoa. Kehomme luulee, että nyt on tosi kyseessä ja jollemme toimi, voi hengenlähtö olla lähellä. Tarvitsemme arkeemme enemmän omaa aikaa rentoutumiseen ja hengityksen optimoimiseen. Tämä on asia, joka meidän monen tulee opetella ja, kuten tiedämme, uuden opetteluun menee aikaa. Myös lapsemme tarvitsevat esimerkkiä ja opetusta tällä saralla huomattavasti enemmän kuin mitä me monet olemme saaneet. Näin pystymme välttämään pitkittyneen stressin aiheuttamat ongelmat, kuten toistuvat kiputilat, masennus, suolistosairaudet, uniongelmat...


Liikuntatottumukset

Nykyisessä ammatissani olen saanut huomata kuinka lasten ja nuorten liikuntatottumukset ovat muuttumassa radikaalisti. On tapahtumassa isoa kahtia jakautumista. Toinen ääripää harrastaa liikuntaa erittäin tavoitteellisesti kilpaillen jo ala-aste ikäisenä ja harjoituksia on jollei päivittäin niin ainakin monia tunteja viikossa (osalla jopa liian monia koulunkäyntiin ja ikään suhteutettuna) ja toinen ääripää ei liiku kuin koulussa velvoitetun määrän. Kumpikaan ei mielestäni ole hyvä juttu ja enemmän tarvitsemme liikuntaa puhtaasti liikunnanilosta. Meillä aikuisilla taas monet ammatit ovat siirtyneet työpöytien ääreen istuma-asentoon. Työmatkat kuljetaan mukavasti bussilla tai omalla autolla edelleen istuen ja kotona keittiömmekin on suunniteltu niin "ergonomisesti", että emme joudu käyttämään liikaa lihaksia... Viikkoon saattaa toki kuulua muutama liikuntasuoritus esimerkiksi kävelylenkin tai lihaskuntoharjoituksen merkeissä, mutta ne eivät valitettavasti riitä korjaamaan passiivisuutemme vaikutuksia kehoon. Kehomme on luotu liikkumaan ja piste. Hieno ja viimeistä piirtoa myöden suunniteltu kehomme tuottaa liikettä moniin suuntiin. Se, että istumme valtaosan arjestamme ei anna oikeaa ärsykettä kudoksillemme. Tämä aiheuttaa lopulta ryhtiongelmia, kudosperäisiä kiputiloja ja toiminnallisuuden heikkenemistä. Tarvitsemme tervettä ja monipuolista liikettä monesta eri suunnasta ja tarpeeksi usein. Se, että käymme kerran tai kahdesti viikossa tekemässä maksimi vetoja kuntosalilla tai kovatehoisen juoksulenkin ilman kunnon alkulämmittelyä ei tarkoita monipuolista liikkumista. Se on tietenkin tyhjää parempi, mutta voi lopulta johtaa turhiin kipuihin ja vammoihin. Kehomme kaipaa liikettä säännöllisesti pitkin päivää, vähintään kerran tunnissa pienen venyttelyhetken istumisesta, paljon arkista aktiivisuutta esimerkiksi työmatkakävelyn merkeissä ja lihaksia aktivoivan jumppahetken joka voi päivittäisenä olla 15 minuuttia. Kyse on vain kehomme käyttämisestä siihen mihin se on luotu.


Ruokailutottumukset

On surullista huomata kuinka kauas terveellisyydestä monien syöminen on ajautunut. Eikä ihme. Televisiota katsellessa luultavasti yksikään mainostauko ei mene ohi ilman ruokaan liittyviä mainoksia, hampurilaisia, suklaata, karkkeja, pizzaa... Hitaasti mutta varmasti meidät on aivopesty ajattelemaan, että tämä on sitä "normaalia" ruokaa. Arjen kuormituksesta ja huonosti nukutuista yöunista johtuva uupumus on helppo paikata sokerikuormalla ja tuntea se hetken korkea vireystila ennen kuin taas sokerihuipun jälkeen tilanne romahtaa. Monet meistä elävät hyvinkin aliravittuina. Vaikka kaloreita saataisiin enemmän kuin tarpeeksi, jää ravintoaineiden saanti erittäin pieneksi tai olemattomaksi. Toivotamme tervetulleeksi erilaiset suoliston-, aineenvaihdunnan- ja hormonitoiminnanongelmat. Esimerkiksi lihaa syödään aivan liikaa suolistomme sietokykyyn ja tarpeeseemme nähden. Tiesitkö, että lihan viikottainen suositus on vain 500 g. Tämä tarkoittaa suunnilleen yhtä liha-annosta päivässä ja viitenä päivänä viikossa. Kuinka monelta silti löytyy lihaa päivittäin kahden lämpimän aterian edestä. Samanaikaisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäinen suositus on VÄHINTÄÄN 500 g. Tämäkin määrä suositellaan syötäväksi mahdollisimman suurelta osin tuoreena, jotta voisimme tyydyttää kehomme ravinto-aineiden tarpeen. Ruokavaliomme on suistunut hyvin pitkälti sokerin ja valkoisen viljan ihmeelliseen maailmaan ja samalla kuitenkin välttelemme rasvoja. Voi on korvattu keinotekoisella margariinilla ja suosimme vähärasvaisia tuotteita. Rasvat ovat välttämättömiä aivojemme, immunipuolustuksemme ja hormonitoimintamme kannalta. Valkoista sokeria ja nopeita vaaleita viljoja elimistömme ei tarvitse lainkaan ja näistä on vain haittaa. Eläinperäistä rasvaa meidän tulisi saada vain kohtuullinen määrä, mutta kasviperäisiä tyydyttymättömiä rasvoja tarvitsemme huomattavasti enemmän. Rasvainen kala, oliivi- ja kookosöljy, pähkinät ja siemenet kuuluvat ruokavalioomme jos haluamme pysyä virkeinä ja terveinä. Rasvat myös tasoittavat verensokeria tehokkaasti. Ravintomme tulisi siis olla mahdollisimman värikästä ja monipuolista, sisältäen proteiineja myös kasvikunnasta ja hyviä rasvoja laadukkaista lähteistä.  


Jos tekstin luettuasi korviasi kuumottaa ja tiedät laiminlyöneesi kehoasi, on aika tehdä muutos. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä muutoksen tekemiseen ja vaikka sinulle olisi puhjennut jokin sairaus, kuten diabetes, muutoksilla pystyt edelleen vaikuttamaan hyvinvointiisi. Yksin ei kannata jäädä ja apua kannattaa hakea jo ajoissa esimerkiksi hierojan, fysioterapeutin, ravinto-alan ammattilaisen tai psykologin vastaanotolta. Mitä jos hoitaisimme terveyttä, jolloin meidän ei tarvitsisi lopulta hoitaa sairautta?




Henna Ikonen

Valmentaja (APT)

Koulutettu hieroja (EAT)

Ravintoterapeuttiopiskelija